Astetta alemmaksi ja päästöjä paremmaksi

Kovat ajat vaativat kovia tekoja. Ainakin ne vaativat energiansäästöä ja villasukkia. Suomalaiset ovat kyllä kuluvien kuukausien aikana jo säästäneet paljon sähköä. Haaste kasvaa mitä alemmaksi pakkasasteet laskevat. Mukaan astuu myös entistä useammin tukilämmitys puulla.  

Puutakin kannattaa käyttää säästeliäästi ja oikealla tavalla. Pääsäännöt ovat: kuivaa, sopivasti kerrallaan ja riittävästi paloilmaa.  

Kuiva klapi kilahtaa 

Polttopuita on hankittu ennätyksellisellä innostuksella. Tai kuvaavammin varmuuden varalle. Tilanteen eskaloituminen vain puoli vuotta ennen lämmityskauden alkua oli omiaan ylikuumentamaan polttopuumarkkinat. Osa myydystä puusta ei välttämättä ole riittävän kuivaa tehokkaan ja puhtaan palamisen aikaansaamiseksi. Jos hankitun puun kosteus epäilyttää, niin voit tehdä kalikkatestin: lyö kahta klapia tai halkoa vastakkain voimalla ja kuuntele onko ääni korkeampi kilahdus vai vaimeampi kopahdus. Sen tulisi olla kilahtavampi. Varmempaa tietoa saa pintakosteusmittareilla, joita saa alkaen parilla kympillä. Polttopuun kosteus tulee olla alle 20 %. Ilman keinokuivausta puun kosteus ei ulkona pysy yleensä alle 15 %. Optimiväli on siis 15–20 %. 

Oikea ajoitus olennaista 

Sähköenergian sekä sähkötehon säästöjä tavoiteltaessa on lisäksi ajoituksella vissi vaikutus. Sähköä käytetään ja tuotannon riittävyys on koetuksella usein aamun muutamina tunteina ja iltapäivän lopuksi. Pörssisähkön tarkkaa markkinahintaa voi seurata verkossa, vaikka tunneittain. Kun puulämmityksen ajoittaa lämmityslaitteen varaavuudesta riippuen niin, että sähköä ei lämmitykseen kulu, saavutetaan suurin hyöty pienimmällä vaivalla. Varsinkin tulisijoilla lämmitettäessä tuskin kannattaa pyrkiäkään kodin kaiken lämmitysenergian tuottamiseen puulla. Massiivilämmittimen tai vesivaraajan lämpö kannattaa muistaa purkaa riittävästi, jotta varaston täyttäminen uudella kierroksella on tehokasta. 

Riittävästi paloilmaa ja sopivasti lämmittämistä 

Käyttäjän tärkein asia kuivan puun lisäksi, on muistaa sopiva paloilman määrä. Kitupoltolla menetetään energiaa taivaan tuuliin ja tuotetaan haitallisia päästöjä. Liika on tosin liikaa ilmassakin. Savun väri kertoo paljolti, ollaanko kohdillaan. 

Puulämmityksessä överit on yhtä lailla huono toimintatapa. Ylilämmittäessä liian suurilla tai liian monilla pesällisillä kerrallaan menetetään osa polttoaineen energiasta, kun varauskyky materiaalissa heikkenee. Pahimmillaan voi halkaista tulisijan tai saada kattilan kiehumaan. 

Puulämmittäjäkansalla on tänä talvena näytön paikka. Lasketaan lämpötilaa astetta alemmaksi, tehontarvetta matalammaksi ja pidetään päästöt pieninä. Koska pystymme siihen. 

Tutkittua tietoa tehokkaasta puulämmityksestä löydät www.tehokkaastipuulla.fi  

Bioenergia ry on mukana Astetta alemmas -energiansäästökampanjassa. 

Kirjoitus on julkaistu myös Bioenergia ry:n blogissa.